Taitaja 2024

 Tammikuussa 31.1.2024 järjestettiin Taitaja 2024 SM- kilpailun vaatteenvalmistuksen semifinaalit Turussa sekä Oulussa, Haukiputaalla. Lajin semifinaaleihin osallistui yhteensä noin 30 kilpailijaa, joista 8 (mukaan lukien minä) pääsi finaaliin. 

Myöhemmin keväällä 21.5 - 23.5.2024 järjestettiin viralliset Taitaja 2024 SM- kisat Kuopiossa.


SEMIFINAALIT, 31.1.2024

Viimeisenä ilmoittautumispäivänä minua kysyttiin semifinaaleihin mukaan, ja puoli päivää mietittyäni päätin, että 'miksi ei?'. Nyt jälkeenpäin ajateltuna, en ole varma tiesinkö mihin olin ryhtymässä, mutta voin sanoa, että se kannatti ja hyvä niin.

Taitaja matkaan treenaus alkoi vuoden alussa, jolloin saimme semifinaalin työn tietoomme harjoittelua varten. Vajaa kuukauden ajan siis harjoittelin lasten jakun tekemistä, sekä siihen mahdollisia 30 % muutoksia (esim, muotolaskoksia, erilaisia kiinnityksiä). Koska semifinaalipaikka minun ja muutaman muun luokkatoverin kanssa osui Ouluun, lähdimme edellisenä päivänä junalla Lahdesta kohti Haukipudasta.


Hotelli, jossa yövyimme Haukiputaalla.

Hotellin illallinen.

Seuraavana aamuna oli semifinaalipäivä.

Lopullinen lasten jakku valmiina. Työhön kuuli myös hintalaskelman teko.

Semifinaaleissa piti siis valmistaa lasten jakku ja aikaa siihen oli varattu 5,5 tuntia aikaa. Omasta mielestäni suoritukseni olisi voinut mennä vielä paremmin, sillä huomasin joissain kohdissa hätiköiväni ja säätäväni turhia juttuja ihan liikaa. Ainoa asia, mistä pystyin silloin työssäni olemaan ylpeä oli se, että tein sen kuitenkin loppuun. Koska omasta mielestäni suoritukseni ei mennyt niin hyvin, olin aika yllättynyt kun kuulin, että pääsen finaaliin.


FINAALI, 21.5 - 23.5.2024

Finaaleihin valmistautuminen alkoi talviloman jälkeen maaliskuussa, valmentajani Riia Lampisen ohjauksella. Kisatyöksi valikoitui juhannusmekko, mutta koska lopullinen versio siitä ei ollut vielä tiedossa (ja työhön oli luvassa jälleen 30% mahdollinen muutos), aloitimme mekon yläosan kaavoitusharjoituksilla.

Pian pääsinkin sitten ompelemaan, mutta koska harjoituskankaani oli polyesterisatiinin tapaista lirua kangasta, joka purkautui helposti rypyttäessä, en ollut siitä kovin kiinnostunut.

Läpikäynti päivät olivat pitkiä, mutta tehokkaita.

Rypytysrimpsut

Toisessa läpikäynnissä saimme käyttää hieman mukavampaa kangasta.

Mekkoon tuli melko paljon kangasta, ja sitäkin enemmän rypytyksiä, joiden tasainen asettelu muodostui aina hieman hankalaksi. Hyvä puoli pitkissä rimpsuissa oli se, että ne eivät vaatineet alkuvaiheissa niin paljon ajattelua, joten kisapäivien väsyttävyyttä ennakoidessa, niitä oli ihan mukavaa valmistaa.

Huhtikuun ajaksi lähdin vielä vaihto-opiskelu jaksolle, joten se hieman viivytti harjoitteluani. Kun palasin, aloitimme läpimenojen käynnin. 


KISAPÄIVÄT

Kisaviikko lähti maanantaina käyntiin avajaisilla, mutten niihin kerennyt henkilökohtaisista syistä. Salpausta oli kuitenkin edustamassa muiden alojen kilpailijat sekä muu ihana kisatiimimme.

Maanantai iltapäivästä pääsimme tutustumaan kisa-alueeseen,
sekä testaamaan koneet.

Oma kisapaikkani oli alueen rajaukseen käytetyn aidan vieressä ja tällöin siis 
yleisön/ jokaisen ohikulkijan edessä. Tämä lisäsi hieman jännitystä, koska
en ollut varma pystynkö tällöin täysin keskittymään suoritukseen.

Mittojen otto alueemme koostui neljästä peilistä, joilla kullakin oli aina yksi
kisaaja sekä malli.


Jokaiselle kisaajalle oli varattu tietokonepiste oman ompelukoneen viereen.
 
Tunnelmia kisa-alueelta.



Kisatehtävään siis kuului valmistaa kahdessa päivässä juhannustansseihin suunnattu röyhelömekko. Viimeisenä kolmantena kisapäivänä toteutettiin vielä juhannusmekkoon sopiva asuste, mekon ylijäämämateriaaleista sekä mysteeriboksin sisällöstä. Mekon oli suunnitellut sekä kuositellut ompelija, Muodin huipulla- kisaaja, ihanuusmuikkeli, Kaisa Turtiainen, joka oli myös osa tuomaristo kaartia.

Ensimmäinen kisapäivämme oli tiistaina, joka alkoi klo 8.30 ja kesti taukoineen iltapäivään klo 15.45 asti.



Malli lopullisesta kisatyöstä.

Kanssakilpailijani ja Salpauksen edustaja Teiki "Kassu" Sellgren sekä 
kisavalmentajani Riia Lampinen.

Tuomari Minna Tammi.

Kisatehtävän kerronta.

Kisatyö alkoi asiakastapaamisella ja mittojen otolla.

Työntekoa varten pystyi tulostamaan mm, kisaohjeet, tasokuvat sekä hintalaskelmataulukon.

Ensimmäinen kisapäiväni sujui melko hyvin. Vasta jälkeenpäin tajusin muutamat tekemäni virheet, joihin pyrimme valmentajan kanssa miettimään ratkaisuja hotellilla. Muuten koin olevani aikataulussa, ja pystyin keskittymään omaan työhöni.

Seuraavana päivänä, keskiviikkona kisa-aikamme oli sama (8.30 - 15.45) sisältäen tauot. Tällöin mekko piti saada valmiiksi ja olisin sen todennäköisesti saanutkin alkuperäisten aikataulujen mukaan tehtyä. Kuitenkin monella kilpailijalla olivat työt vielä kesken, joten tuomarit päättivät antaa lisäaikaa tehtävän suorittamiseen.

Päivän päätteeksi oli vielä työn palautus asiakkaalle.




Viimeisenä kisapäivänä, torstaina, valmistettiin mekkoon sopiva asuste, mekon ylijäämämateriaaleista sekä mysteeriboksin sisällöstä. Aika oli klo 8.30 - 11.30, eikä sisältänyt taukoja.

Päätin lähtä toteuttamaan aiemmin koululla kokeilemani pussukan tekoa. Sain kuitenkin hihnaa tehdessäni idean, täyttää sen sisältä käsin ylijäämämateriaaleilla. 

Työn tulokseen en ole kovin myönteinen, mutta sain käytettyä kaikki ylijäämämateriaalini.

Kisojen päättäjäisissä pidettii muotinäytös, johon mekkomme pääsivät. Asukokonaisuuteen kuului myös muiden alojen kisatyöt.

Kisatyöni lavalla.

Päättäjäisten yhteydessä julkistettiin jokaisen lajin kolmenkärki sekä taitajien taitaja. 
Koulutuskeskus Salpaus varmisti itselleen 5 mitalisijoitusta (2 kultaa ja 3 hopeaa) 10 kisaajasta, mikä oli kova suoritus koko tiimiltä.

Vaatteenvalmistuksesta mitalit saivat:

1. Lily-Rose Tirri, Turun ammatti-instituutti.
2. Teiki Sellgren, Koulutuskeskus Salpaus.
3. Ellinoora Ollikainen, Omnia. 


Itse jäin juuri ja juuri 4-sijalle vain 0.34 pisteellä 3-sijasta. 

Salpauksen kisaajat.

Iso kiitos ihanalle Salpaus tiimille!


Päällisin puolin kisasta ja koko kisamatkasta jäi tosi hyvä ja onnistunut fiilis. Oli kivaa tutustua myös muihin kanssakilpailijoihin kuin myös muiden alojen kisaajiin. Tuomarit, kisa- ja joukkuevalmentajat olivat kannustavia ja hengessä koko ajan mukana. 
Kenties ensilukuvuonna uudestaan.


-inka






Comments